Tulliniemi |
|
Tulliniemessä vaikuttanut merkkihenkilö eli Herman Renfors oli Kajaanilainen tehtailija, joka syntyi Porissa 11.11.1849, mutta jo 6-vuotiaana hän muutti äitinsä mukana sisaruksineen Kajaaniin enonsa J.H. Walgrenin luokse. Jo 11-vuotiaana hän oli töissä kelloseppä Lundahlin liikkeessä ja vähän myöhemmin Porin konepajassa täydentämässä teknillisiä taitojaan samoin kuin Pietarissa Putiloffin tehtailla. Kajaaniin hän palasi vuonna 1869 eli parikymmenvuotiaana nuorukaisena, joka oli ideoita täynnä. Ja silloin liiketoiminta alkoi Wahlgrenin talon mankelihuoneessa. Nuori Renfors päätti panna pienen ja hiljaisen kaupungin liike-elämään vauhtia - ja niin totisesti tapahtuikin! Brahenkadulla oli ensimmäinen kauppaliike ja ei aikaakaan, kun sivuliike piti perustaa myös pääkaupunkiin, jossa myytiin kalastustarvikkeiden ohella mm. poronnahkatuotteita. | |
Ensimmäinen keksintö oli lipasuistin, joka saavutti hyvin suuren suosion. Sitä ryhdyttiinkin kutsumaan nimellä Renforsin uistin tai Kajaanin uistin. Vuonna 1872 hänellä oli töissä neljä tyttöä ja 18 poikaa. Samana vuonna valmistui Renforsin tehtaasta kaikkiaan 11800 uistinta, jotka saivat omistajansa eri puolilta maailmaa. Mutta eivät Renforsin uistimet toki menneet kaupaksi omia aikojaan. Isäntä itse teki paljon töitä niiden eteen, hän ymmärsi jo tuoreeltaan markkinoinnin merkityksen ja kierteli ympäri Suomea ja maailmaa kehumassa uistimiaan, joten Renforsin uistimet olivat aika pian kuuluja aina Japania ja Amerikkaa myöten. Paras matkamuisto Kajaanista olikin tuohon aikaan Renforsin lipasuistin. Mutta kun liiketoiminta tuotti hyvin, niin tehtailija tietenkin laajensi ja monipuolisti yritystään. Tulliniemessä sijainnut oluttehdas muutettiin kivihiomoksi, joka kohta sai seurakseen turkistehtaan. Tehtaiden koneet oli Herman itse suunnitellut ja pitkälti ne olivat myös hänen tekemiään. Valmistusohjelmaan kuului mm. nappeja, kivimaljoja, kivilaattoja, paperiveitsiä ja erilaisia koriste-esineitä. Suuri tapaus oli kun Renfors hankki tehtaalleen höyrykoneen. Se tuotiin laivalla Helsingistä Ouluun, sieltä maitse Vaalaan ja sieltä edelleen laivalla Tulliniemeen. | |
Mutta kaiken tämän ohessa Renfors oli oiva valokuvaaja ja myös tunnettu suksitehtailija, joka opetti kansaa hiihtämään. 1870-luvulla Renfors oli aloittamassa suksien teollista valmistusta. Samoin hänen ohjelmaansa kuului suksirasvojen eli voiteiden valmistus. Renfors järjesti myös hiihtokilpailuja saadakseen suksilleen mainosta ja ymmärsi kilpailutilanteet siinä missä nykyiset automerkkien valmistajat. | |
Näin tehtailijan elämä kului. Mutta yhä hän jaksoi olla monessa mukana, sillä aikaa riitti vuosikymmenien aikana myös valtuustotoimintaan. Niinpä hän oli puuhaamassa Kajaaniin sähkölaitosta, Seppälän maamieskoulua ja rautatietä. Siinä sivussa hän ehti toimia vielä Kajaanin reaalikoulussa kaunokirjallisuuden ja piirustuksen opettajana. 1800-luvun lopulla hän sai toimeliaisuudestaan valtion stipendin, jonka turvin etsi taas uusia ideoita ja matkusteli pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa, Englannissa, Ranskassa ja Belgiassa. Italia oli yksi hänen suosikkikohteistaan ja siellä hän myös tapasi lopulta kohtalonsa 10.12.1928. Italian Meranosta hänet tuotiin kotimaahan Kajaanin hautausmaalle hautapaikkaan, joka sijaitsee suoraan hänen Tulliniemen kotiaan vastapäätä joen toisella puolella. | |
Niin Renforsin tehdastoiminta loppui vähitellen, kymmenkunta vuotta myöhemmin eli vuonna 1938, jolloin hänen seuraajakseen ajattelema poikansa Hemmi kuoli. Tulliniemen rakennukset säilyivät kuitenkin asumiskelpoisina aina kevääseen 1966 saakka, jolloin ne kaikki purettiin toukokuun kauniina ja lämpiminä kevätpäivinä. (Ylempi teksti lainausta paikallislehti Koti-Kajaanissa keväällä 2007 julkaistusta historiikista) | |
- Eli Tulliniemi oli Kajaanin historian kannalta hyvin merkittävä paikka, joka kuitenkin purettiin harmillisen kauan sitten joten Kajaanin kaupunkieksploraatiolle tämä paikka ei tarjonnut muuta kuin sammaloituneita kivijalkoja. | |
![]() |
Tulliniemessä menee nykyään 2x 10kV sähkölinja. |
![]() |
Tästä kuvasta voi todella hyvällä mielikuvituksella erottaa rakennuksen kivijalan. |
![]() |
Pusikosta löytyi tämmöiset oudot portaat. |
![]() |
Löytyihän täältä jotain mielenkiintoistakin. Tämä lautarakennelma on kuitenkin todennäköisesti Renforsin aikaa uudempi. |
![]() |
Homehtuneita lautoja. |
![]() |
Ilmiselvä kivijalka. |
![]() |
Ohhoh onpa kiinnostavaa. |
![]() |
Tulliniemessä on myös kesäteatterin hylätyt rappuset 80-luvulta. |
![]() |
Herman Renforsin tehdasyhteisön purkua Tulliniemessä toukokuussa 1966. Oikealla päärakennus, vasemmalla työväen asuntoja. |
![]() |
Renforsin vanha tehdas, joka paloi korjauskelvottomaksi vuonna 1890. Kuvan on ottanut itse Herman Renfors. Tämä ja seuraava kuva on lisätty sivuille joulukuussa 2014. |
![]() |
Palaneen tilalle rakennettu uusi tehdas vuosisadan vaihteessa, kuvaajana tässäkin Herman Renfors. |
Takaisin kohdelistaukseen |