Maatila Kuluntalahdessa
Tämä hylätty maalaistalon pihapiiri käsitti neljä kokonaan pystyssä ollutta hirsirakennusta ja yhden osittain sortuneen. Maatilan perustamisvuosi eli oletettavasti myös rakennusten rakennusvuosi oli erään ulkorakennuksen katolla olleessa tangossa olleen laatan mukaan 1886. Näin ollen rakennukset edustavat perinteistä kainuulaista rakennustyyliä. Erään tiedon mukaan tämä maatila on aikoinaan ollut postin välipaikka, jossa on vaihdettu hevosia. Mihinkään rakennuksista ei tullut sähköä, joten tilan hylkäämisajankohdaksi voisi olettaa viimeistään 1970-luvun alun. Tähän nähden rakennukset olivat yllättävän hyvässä kunnossa, mutta ajan hammas oli jo selkeästi havaittavissa: asuinrakennuksen sisäkatto oli sortunut paristakin kohtaa ja pihapiiriin johtaneen tien varressa olleesta pienestä rakennuksesta oli enää osa seinistä pystyssä. Pihapiiri sijaitsee keskellä viljeltyä peltoa ja ainakin yksi rakennuksista vaikutti olevan vielä varastokäytössä.
Maatila sijaitsee aukealla ja tuulisella paikalla, joten päärakennuksen sisällä oltaessa tuuli aina välillä helisytteli ikkunalaseja. Vierailuhetkellä sattui olemaan kirkas ja aurinkoinen toukokuinen päivä, joten tämä satunnainen lasien helinä ei juuri häirinnyt. Mutta jos olisikin ollut liikkeellä synkemmällä säällä tai peräti öiseen aikaan asia olisi saattanut olla toisin...
Pihapiiri pellon laidasta nähtynä.
Pihatien varrella oli tämä jo suurelta osin sortunut hirsinen pikkurakennus.
Maisemakuva vielä aika hyvässä kunnossa olleesta ladosta...
...jonka katolla olevassa tangossa oli edelleen tilan perustamisvuoden kertova laatta sekä pohjoisen suunnan osoittava nuoli.
Ladon sisätiloja, sinne oli varastoitu muutamien lihasvoimalla toimivien koneiden lisäksi sekalaista tavaraa sekä puuhalkoja, jotka eivät näy tässä kuvassa.
Toinen veivattava kone ja vesisäiliö.
Päärakennus oli ulkoapäin kohtuullisessa kunnossa. Kuusi on kuitenkin jo ehtinyt kasvaa yhden ikkunan eteen.
Päärakennus toiselta puolelta nähtynä. Kellertävä peltikatto ei erittäin todennäköisesti ole kuulunut talon alkuperäiseen varustukseen vaan se on lisätty jälkeenpäin korvaamaan vanha pärekatto.
Yleiskuva päärakennuksen eteisestä, jonka kalustukseen kuului yksittäinen pöytä.
Seinässä olevasta tapista roikkui kaasuputkia, joita on aikoinaan tarvittu talosta myöhemmin löytynyttä kaasuhellaa käytettäessä.
Tämän melko sotkuisen huoneen sisäkatto oli osittain sortunut, mutta kaappi oli edelleen paikallaan. Huomaa lattialle lyyhistynyt vanha saapas.
Huoneen uuni seisoi tukevasti pystyssä, vaikka olikin jo alkanut vähän ulkopinnaltaan rapistumaan.
Toinen huone, jossa oli vielä sohvakin jäljellä. Sisäkatto on alkanut pettää täälläkin.
Edellisen kuvan huoneessa oli tietysti myös uuni sekä mielenkiintoisena lisänä kaasuhella. Tämä huone on näinkin yleellisestä varustuksesta päätellen saattanut olla aikoinaan isännän huone.
Taidekuva oletetun isännän huoneen ikkunasta.
Tämä huone on sängyn rungoista päätellen ollut makuuhuone.
Uuni löytyi, tietenkin. Onhan makuuhuoneessakin lämmitys pitänyt olla!
Viimeiseksi tuli käytyä suurimmasssa huoneessa, joka käytännössä oli perinteinen tupa. Seinän vierustaa kiersivät puiset penkit, uudempaa sisustustyyliä edustivat siniset nojatuolit ja sohva.
Sohvalla lepäili hiomakivi ja kaksi kirjettä.
Pöydällä ollut ruosteinen puukko.
Tämä puinen leikkikaivuri vaikutti koulun puutyötunnilla tehdyltä.
Tuvan varustukseen kuului myös kookas leivinuuni ja sen vieressä ollut puulaatikko.
Yleiskuva toiselta seinustalta, ruokapöytä oli sen verran pieni että se ei luultavasti ollut tuvan alkuperäistä kalustusta.
Lähellä päärakennusta sijaitsi myös tämä varastorakennus, jonka ovia ei helposti saanut avattua.
Vieressä oli kuitenkin toinen samankaltainen rakennus...
...johon pääsi kurkkaamaan sisällekin. Sisältä löytyi rautavanteilla vahvistettu tynnyri, kärryn akseli sekä muita puisia tavaroita.
Takaisin kohdelistaukseen