Toppilan höyrymylly, Oulu
Toppilan höyrymylly, Oulu |
| Toppilansalmen rannalla sijainneen punatiilisen höyrymyllyn ensimmäinen, arkkitehti Artturi Ortelan suunnittelema, osa valmistui Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana vuonna 1924. Alkuvaiheessa rakennuksessa oli kolme varsinaista kerrosta sekä niiden lisäksi kellari ja ullakkokerros. Valmistuessaan tehdas oli Oulun ensimmäinen moderni viljaa jauhava kaupallinen mylly, jonka jauhatuskoneisto ei alunperinkään toiminut höyryvoimalla vaan sähköllä. Kellarikerroksessa sijainnut höyrykone pyöritti sähkögeneraattoria, josta muut laitteet saivat energiansa. |
| Myös nimellä Vaasan Valssimylly tunnettua myllyä on myöhemmin laajennettu neljä kertaa: vuosina 1927, 1934, 1948 ja 1953. Näistä kolme ensimmäistä suunnitteli W. G. Palmqvist ja viimeisen tuntematon arkkitehti Vaasan Höyrymylly Oy:stä. Alunperin mylly tuotti ruisjauhoa, mutta laajennusten jälkeen 1950-luvulla mukaan tuli myös vehnä. Koska rakennus sijaitsi veden äärellä, voitiin viljalastissa olevat laivat purkaa suoraan myllyyn nykyään jo purettua viljanpurkauslaitetta käyttämällä. Valmiiden tuotteiden kuljetusta varten paikalle rakennettiin junarata, joka sekin on ehditty jo purkaa Toppilan ratapihan purkutöiden yhteydessä vuosina 2009-2010. |
| Myllyn toiminta laajeni voimakkaasti vielä 1950-70-luvuilla, jolloin vanhan myllyrakennuksen viereen rakennettiin uudenaikainen viljasiilo ja tasoviljavarasto. Viimeisin lisärakennus oli vuonna 1979 valmistunut Raision rehutehdas, jonka toiminta loppui vuonna 2011. Nämä kaikki uudemmat rakennukset on purettu pois vuoden 2012 loppupuolella. Itse höyrymyllyn toiminta loppui vuonna 1991 ja se on ollut siitä lähtien vailla käyttöä. |
| Vuonna 2001 käyttämättömäksi jääneen myllykiinteistön osti Toppilan Punainen Mylly Oy, jonka tavoitteena oli remontoida se asunnoiksi. Kunnostustyöt aloitettiin pian omistajanvaihdoksen jälkeen, mutta ne ovat olleet keskeytyksissä useita vuosia. Vuoteen 2011 asti osasyy tähän oli aivan vieressä sijainnut Rehuraison toimiva tehdas ja sen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat. Rehutehtaan sulkemisenkaan jälkeen korjaustyöt eivät ole paljoa edenneet, päinvastoin myllyn sisätilat ovat joutuneet yhä enemmän vandaalien ja graffitimaalarien kohteeksi. |
| Kävin paikalla kesäkuun 2014 alkupuolella pidetyn Oulun UE-miitin yhteydessä. Silloin mylly oli käytännössä täysin rappiotilassa ja sisälle pääsi avonaisesta ovesta. Sisätilat olivat todella pahasti vandalisoidut ja vanhoja koneita ei ollut jäljellä juuri yhtään. Kaiken kukkuraksi sisäkuvat piti räpsiä melko nopeasti jotta pysyisin muiden jo aiemmin kohteessa käyneiden miittiläisten mukana, mutta jospa ne asiansa ajaisivat :) Muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia onnistuin kuitenkin bongaamaan... |
| Tein myllyyn uusintavierailun seuraavana keväänä (3.4.2015) huomattuani ohikulkumatkalla helpon sisäänpääsyn olevan jälleen avoin. Tarkoituksena oli myös kokeilla vasta hankkimiani uutta kamerajalustaa sekä laajakulmaobjektiivia autenttisessa ympäristössä. Aloitin tutkimisen pimeästä ja kosteasta kellarikerroksesta edeten koko rakennuksen läpi ullakolle asti. Selkeitä muutoksia ei ollut kovin paljoa tapahtunut, mutta nyt käytettävissäni oli enemmän aikaa luovien kuvakulmien etsimiseen. Kevätillan valo oli jo hiipumaan päin, mutta kompensoin asiaa taskulampulla ja pitemmillä valotusajoilla. Kaiken kaikkiaan vierailu oli onnistunut ja syvensi näkemystäni kohteesta. |
|
| Vierailu 7.6.2014 |
| Vierailu 3.4.2015 |
|
| Lähteet ja lisätietoa kohteesta: |
| Wikipedia: Toppila |
| Museovirasto: Toppilan satama ja teollisuusalue |
| Veikko Sarkkisen valokuvat |
| Spivey Point |
| Pois työpöydältä: Vaasan höyrymylly iltahämyssä |
| Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia |
| Takaisin kohdelistaukseen |