Röykän sairaala-alue, Nurmijärvi
Nummelan parantola, myöhemmin Röykän sairaala, on Nurmijärvellä Röykän kylässä sijaitseva toimintansa lopettanut keuhkotautiparantola. Se aloitti toimintansa vuonna 1903 ja on näin ollen Suomen toiseksi vanhin keuhkotautiparantola. Kansallisromanttista jugendtyyliä edustavan päärakennuksen ulkoilmassa lepäämiseen soveltuvine makuuhalleineen ja ilmeisesti muutkin rakennukset suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Rakennuksen länsipäädyssä sijaitsi puurakenteinen keittiö- ja ruokasalirakennus, joka oli talvipuutarhan ja käytävän välityksellä yhteydessä kivipaviljonkiin. Päärakennusta laajennettiin 1930-luvulla sen tyyliin sopivalla itäisellä siipirakennuksella, johon sijoitettiin henkilökunnan asuntola. Päärakennukseen sijoitetut potilaat olivat kaikki itse maksavia pääasiassa varakkaita henkilöitä, muiden muassa runoilija Edith Södergran oli Nummelassa pitkään hoidettavana ennen Suomen itsenäistymistä. Kunnan lähettämät keuhkotautipotilaat puolestaan hoidettiin päärakennuksen vieressä olleissa pienemmissä puurakennuksissa. Päärakennuksessa oli alunperin yhteensä 41 potilashuonetta ja lisäksi toimisto, lukuhuone sekä seurusteluhuone. Hygienian merkitys tiedettiin jo tuolloin ja pesemisen helpottamiseksi seinien, lattioiden ja kattojen väliset kulmat olivat pyöristettyjä. Raittiin sisäilman takaamiseksi kaikissa ikkunoissa oli suurikokoinen tuuletusikkuna. Parantolan erikoisuus oli, että kaikissa potilashuoneissa oli erikseen telineet tuoreille männyn- ja koivunoksille, jotka vaihdettiin muutaman päivän välein. Tämä perustui siihen, että männyn uskottiin erittävän terveellisiä ainesosia hengitysilmaan.
Sota-aikana parantola toimi sotilassairaalana. Sotien jälkeen toiminta jatkui normaalina, mutta potilaiden määrä alkoi vähitellen laskea vuonna 1941 käyttöön otetun Calmette-tuberkuloosirokotteen vaikutuksesta. Lisäksi potilaita siirtyi muutaman kilometrin päähän vuonna 1932 avattuun Kiljavan parantolaan. Tämän seurauksena Helsingin kaupunki osti Nummelan parantolan vuonna 1958, jonka jälkeen se muutettiin 168-paikkaiseksi mielisairaalaksi, jolle annettiin nimi Röykän sairaala. Vuonna 1978 alueelle valmistui uusi moderni laitoskeittiö. Sairaala peruskorjattiin vuosina 1980-1984, tässä yhteydessä myös päärakennuksen länsipuolella sijainneet vanha keittiö ja ruokasali sekä talvipuutarha purettiin. Mielisairaalan toiminta jatkui vuoden 1997 alkuun asti, jonka jälkeen rakennus on ollut satunnaisesti kurssikäytössä.
Käydessäni alueella toukokuun 2015 puolivälissä kaikki rakennukset olivat visusti lukittuja ja lisäksi kameravalvontaa oli runsaasti. Näin ollen käyntini sisälsi arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisten rakennusten kuvaamisen ulkopuolelta. Tätä kirjoitettaessa (19.9.2015) tyhjilleen jäänyttä sairaalaa ollaan parhaillaan kunnostamassa pakolaisten vastaanottokeskukseksi.
1930-luvulla rakennettu henkilökunnan asuntola.
Pääsisäänkäynti, lukossa oli.
Entisen ylihoitajan asunnon julkisivu rakennuksen päädyssä.
Sama rakennus takapuolelta.
Tämä alunperin keuhkotautiparantolan lääkärien asuntona toiminut huvila muutettiin mielisairaalan aikana talouspäällikön virka-asunnoksi. Huvilan vasemmalla puolella salamaniskun latvasta halkaisema mänty.
Pihalamppu
Tämäkin rakennus oli ilmeisesti alunperin ollut henkilökunnan asuntola.
Toinen puoli oli huomattavasti huonommassa kunnossa.
Etualalla pesulan rakennus, taempana voimakeskus kulmikkaine savupiippuineen.
Voimakeskus lähempää
Suuri ja rakennusajalleen ominaisesti tyylitelty ikkuna.
Takapihalta oli selvästi aikaa sitten purettu jokin pieni rakennus.
Ruosteinen uuninluukku ulkosalla.
Paloasema oli selvästi uudempaa mallia, ehkäpä 1980-luvulta.
1960-luvulla rakennettu sauna.
Kurkistus sisään ikkunasta, sisätilat pysyneet siistissä kunnossa.
Sairaalan bussipysäkki, taustalla päärakennus.
Lastauslaituri rakennusten välisessä kolossa.
Maakellari...
...tässä sen lukittu sisäänkäynti.
Vuonna 1978 valmistunut nykyaikainen laitoskeittiö ja henkilökunnan ruokasali.
Ruosteinen letkuteline
Keittiökoneita oli vielä jäljellä muutamia.
Ruokasali oli täysin autio.
Päärakennuksen pohjoispuolella oli pätkä sammaleista kiviaitaa.
Ullakon lunetti-ikkuna ja tuuletustorni lähempää. Tornin päällä olevan viirin teksti/vuosiluku oli ehtinyt kulua kokonaan pois.
Pohjoista seinustaa...
Moni ovista oli peitetty vanerilevyllä.
Ikkunat laskevassa järjestyksessä
Kukka-istutukset seinän vieressä olivat jo alkaneet kukoistaa tänä keväänä. Monet parantolan alkuaikojen lääkäreistä olivat myös kasvitieteen harrastajia ja saivat monia harvinaisiakin kasvilajeja viihtymään alueella. Epäilen kuitenkin, että nämä kasvit eivät luultavasti ole ihan niin vanhoja.
Kuvassa ikkunoiden välissä näkyvien kaltaisia rautaisia kuvioita oli monessa kohtaa seinillä, en tiedä mihin niitä on alunperin tarvittu.
Tästä ovesta ei kyllä ole normaalipituinen ihminen mahtunut suorana kävelemään!
Etualalla 1930-luvulla valmistunut henkilökunnan asuintorni.
Päärakennuksen ja asuintornin välissä avoin makuuhallirakennus.
Makuuhallit lähempää.
Päärakennus oli etelästä päin katsottuna varsin komea näky.
Uloke seinässä, ehkäpä se on alunperin ollut tuuletusparveke.
Tämän tornin katolla oli mielenkiintoinen yksityiskohta...
...pieni parveke kolmion muotoisella ovella.
Yksinäinen lämmitystolppa keskellä pihanurmea! Taustalla siintää Sääksjärvi.
Harmaantuneita penkkejä pääsisäänkäynnin lähellä.
Pääsisäänkäynti kauempaa.
Entinen ylilääkärin huvila, joka muutettiin parantola-ajan loputtua potilasosasto 4:ksi. Se oli kävelykykyisten potilaiden avoimempi osasto.
Sama rakennus etelästä nähtynä.
Ikkunankarmit olivat kieltämättä erikoiset.
Lähteet ja lisäkuvia kohteesta:
Helsingin Sanomat 16.9.2015: Nurmijärvelle tulossa satoja turvapaikanhakijoita – Röykän sairaalaan hätämajoitusta
Wikipedia: Nummelan parantola
Anne Alasmaa, Nurmijärven museo 2007: Parantolasta pyhään tilaan – Röykän sairaalan ja Rajamäen kirkon sisätilat, materiaalia kouluille
Anne Alasmaa, Nurmijärven museo 2007: Parantolasta pyhään tilaan – Röykän sairaalan ja Rajamäen kirkon sisätilat, kuvia ja tehtäviä koululaisille | Vanhoja valokuvia parantolan sisätiloista
Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia
Titin blogi
Johanna Amnelin: Melancholic Photos
E / PiCBLOG
Takaisin kohdelistaukseen