Kurjenmäen vanha sairaala-alue, Turku
Kurjenmäen vanha sairaala-alue sijaitsee Turun keskustan itäpuolella. Se muodostuu neljästä suuresta ja muutamasta pienemmästä väljästi sijoitellusta uusrenessanssia edustavasta laastilla päällystetystä tiilirakennuksesta. Vanhimmat kaksi on rakennettu viimeistään vuonna 1893, jolloin alueelle päätettiin sijoittaa kunnallinen köyhäintalo. Nämä rakennukset yhdistettiin vuonna 1956 tiili/betonirakenteisella väliosalla yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, jolle annettiin nimi Kurjenlinna. Viimeisimmäksi kiinteistö on toiminut Turun kaupunginsairaalan pitkäaikaissairaiden yksikkönä. Tämä toiminta loppui vuonna 2009, kun sairaalatoiminta siirtyi uusiin tiloihin Vähäheikkiläntielle Kaskenlinnaan.
Vuonna 1899 valmistui arkkitehti Arthur Kajanuksen suunnittelema köyhäintalon työlaitos. Tuohon aikaan kunnalta saadun köyhäinavustuksen käsitettiin olevan lainaa, joka oli maksettavissa takaisin muun muassa työn avulla. Köyhäintalo oli maanviljelystä harjoittava yleishuoltolaitos, jossa työsaleissa teetettyjen räätälin, suutarin, puusepän ja naistentöiden lisäksi kasvatettiin 100 sikaa. Työlaitos muutettiin 1920-luvulla miesten hoidokkirakennukseksi ja tässä yhteydessä sitä korotettiin yhdellä kerroksella. Sikalan toiminta loppui 1930-luvun alussa. Viimeisimmät uudistukset tehtiin vuosina 1955-1959, jonka jälkeen rakennukseen sijoitettiin Turun kaupungin B-mielisairaala. 1990-luvulla siinä sijaitsivat vanhuspsykiatrian hoito-osastot.
Näiden lisäksi Kurjenlinnan eteläpuolella sijaitsee kolmikerroksinen vaalea rakennus, joka vaikuttaa tyyliltään edellämainittuja muutaman vuosikymmenen uudemmalta. Tarkkaa tietoa sen rakentamisajankohdasta en kuitenkaan onnistunut löytämään. Pienempiin rakennuksiin kuuluvat Kurjenlinnan ja Työlaitoksen välissä sijaitsevat 2,5-kerroksinen vaaleanruskea rakennus, sen vieressä oleva työpaja/korjaamo, autotalli (alunperin hevostalli ja/tai sikala) sekä luonnonkivestä tehty ruumishuone.
Edeltävänä iltana kuvattuani Kakolan vankilan oli jo pimeä ehtinyt laskeutua ja väsymyskin alkoi painaa. Niinpä ajattelin toiveikkaasti, että seuraavan päivän ensimmäisen kohteen, eli tämän, tyhjä parkkipaikka voisi sopia autossa yöpymiseen. Saapuessani paikalle sää oli muuttunut vesisateineen suorastaan jo syksyisen synkäksi. Osa ulkovaloista oli päällä, mutta muuten piha-alue ammotti tyhjyyttään. Pysäköin Kurjenlinnan eteläpuolella olevan rakennuksen eteen mahdollisimman reunaan siltä varalta, että joku kuitenkin sattuisi ajamaan ohi. Niinpä rupesin nukkumaan ja heräsin seuraavana aamuna (29.7.2015) kirkkaan auringon paistaessa puiden välistä suoraan silmiin. Aamutoimet tehtyäni ryhdyin kuvaamaan rakennuksia, jotka paljastuivat olemaan komeita ja persoonallisia yksityiskohtaisine koristeluineen. Työlaitoksen rakennus oli vielä jossakin käytössä, muut vaikuttivat olevan tyhjillään. Mihinkään niistä ei vähemmän yllättäen päässyt sisälle, jota itse asiassa pidän hyvänä asiana rakennusten siistissä kunnossa pysymisen kannalta. Vandalismia oli ennaltaehkäisty myös muutamilla valvontakameroilla.
Kurjenlinnan eteläpuolella sijainneen rakennuksen julkisivu.
Myös varjoisa takapuoli oli säilynyt hyväryhtisenä.
Rakennuksen takana sijaitsi luonnonkivestä tehty ruumishuone. Tällainen on varmasti ollut käytännöllinen ratkaisu ennen koneellisten jäähdytysjärjestelmien yleistymistä, koska paksujen kiviseinien lämmönvarauskyky on hyvä ja sisätila pysyy viileänä myös lämpimällä säällä. Tulin ottaneeksi ovista lähemmänkin kuvan ja sitä myöhemmin katsoessani paljastui yllätys...
...keskimmäisiin neliöihin oli kaiverrettu 45 asteen kulmassa olevat hakaristit (vasemmalla swastika-tyylinen ja oikealla suwastika), joiden keskustoihin oli jätetty pieni ympyrä. Pidän hyvin todennäköisenä, että nämä on tehty jo ruumishuoneen rakentamisen yhteydessä ja niiden tarkoitus tässä vastaa hakaristin hyvin vanhaa merkitystä, jossa sitä on käytetty onnen tai ikuisen vertauskuvana.
Etelänpuoleisella seinustalla oli alunperin ollut pyöreä, tiilillä reunustettu ikkuna. Nyttemmin se oli vaneroitu umpeen.
Kurjenlinnan näyttävä rakennus takapuolelta. Molemmissa päädyissä oli todennäköisesti 1950-luvulla rakennetut betoniset parveketornit.
Holvikaaren alaosa oli joutunut jo töhryjen kohteeksi.
Näissä ikkunoissa oli poikkeuksellisesti verhot yhä eteenvedettyinä.
Pohjoispääty takaa...
...ja edestä.
Yhden ikkunan sisäpuolelle oli jäänyt paperilumihiutaleet paikalleen. Vaikutti hieman koomiselta, kun kuvaushetkellä ulkona oli lähestulkoon helle.
Vuonna 1956 rakennettu, kaksi vanhaa rakennusta yhdistävä väliosa näyttävästi ruostuneine parvekekaiteineen.
Kurkistus oven läpi pääportaikkoon.
Tämän siiven maalipinta oli selvästi uusittu vain muutama vuosi ennen tyhjilleen jäämistä.
Tästä kulmasta rakennuksen massiivisuus tuli hyvin esille.
Ovi mielenkiintoisesti muotoillun lipan alla...
...kyltistä selvisi myös viimeisin käyttötarkoitus.
Vaaleanruskea rakennus, jonka päädyssä oli numero 32. Alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
Vanha työlaitos oli selvästi vielä aktiivinen.
Sama rakennus Kurjenmäenkadun puolelta.
Terassi näytti viime vuosina jääneen vähemmälle käytölle.
Autotalli
Kurjenlinna suoraan etelästä nähtynä.
Toimettomaksi jäänyt tavaranostin
Ullakon lunetti-ikkunat ja vanhan puhelinlinjan peruja oleva eristin.
Ensimmäisenä kuvaamani rakennuksen eteläpääty.
Lähteet ja lisätietoa kohteesta:
Kysy.fi: Kurjenmäen vanha sairaalarakennus Turussa
Ville Martikaisen opinnäytetyö (Turun ammattikorkeakoulu, 2010): Turun omistamien kiinteistöjen käyttötarkoitusvertailua : Kurjenlinna & Lintulan kiinteistö (vanha nuorisokeskus Palatsi)
Turun Sanomat 25.9.2007: Kurjenlinna Turun uuden superviraston tähtäimessä
Turun Sanomat 19.6.2005: Köyhäintaloksi rakennetun Kurjenlinnan potilaat pääsevät upouusiin tiloihin
Turun Sanomat 6.2.2004: Kurjenlinnassa arki rullaa painollaan vaatimattomista tiloista huolimatta
Takaisin kohdelistaukseen